maanantai, 22. joulukuu 2014

Perspektiivi

Wilin tarinasta on nyt tuotu julki myös toinen näkökulma, etsintätiimin ja kiinniottajien puolelta, joten blogin päivitys päättyy tähän, etsintä- ja kiinniottoporukalla ei ole asiassa enää mitään sanottavaa eikä spekuloitavaa.  Blogia ei tulla poistamaan eikä sen paremmin nimiä sieltä.

Kommenttejakaan ei enää julkaista, joten niitä ei kannata laittaa, koska "täällä" ei ole enää ketään.

Bloggarit hiljentyvät joulun viettoon ja jatkavat elämäänsä ja toivottavat kaikille Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2015! pidetään lemmikeistämme huolta <3

 

 

sunnuntai, 21. joulukuu 2014

LINKKI ESITUTKINTAPÖYTÄKIRJAAN

No niin, mennään vaikeimman kautta. Kun ei bloggaaja kädettömänä ihmisenä osaa kuvia tänne laittaa, niin tehdään sitten näin. Toivottavasti kuvista saa selvää, zoomailkaa. Pöytäkirjanhan olisi voinut myös skannata tänne, jos a. olisi ollut skanneri b. bloggari olisi osannut sellaista käyttää :)

http://www.albumini.fi/Albumi=S4MVDH7Y

Albumi julkaistu 21.12.2014 klo 12.33, joten saattaa olla, että ei heti näy, jos ylläpito tekee jotain tarkistuksia tms. Tällainen viesti tuli Albumini ylläpidolta, kun bloggari laittoi albumin julkiseksi: Huomio:"Albumisi näkyvät vuonnajulkiset albumit heti AlbumIni.fi on varmistanut sen. Tämä voi kestää jopa 8 tuntia". Ihan heti en ymmärrä, mitä tarkoittaa, mutta voi olla, ettei heti tule näkyviin, mutta kärsivällisyyttä, kyllä se sieltä näkyviin tulee...

sunnuntai, 21. joulukuu 2014

Esitutkintapöytäkirjat

Esitutkintapöytäkirjojen julkaisun kanssa on teknisiä ongelmia, ne julkaistaan heti, kun vaan ongelmista päästään yli...

sunnuntai, 21. joulukuu 2014

Valkoinenpaimenkoira Wilin tarina toisesta näkökulmasta, olkaa hyvä.

Kuten varmasti moni sosiaalista mediaa käyttävä on todennut, että Karkurit. fi ylläpitäjältä, Maija Ankkurilta on lähtenyt hivenen niin sanotusti lapasesta, uutisointi liittyen heinäkuun alussa 2014 välinpitämättömältä omistajaltaan karkuun lähteneeseen Wiliin. Maija Ankkuri, jolla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, on ottanut oikeudekseen julistaa koko maailmalle, kuinka koiran etsintään ja kiinniottoon liittyneet ihmiset ovat murhanhimoisina jahdanneet koiraa ympäri Etelä-Suomea ja lopulta Ankkuri, koiran omistajan ohella linjasi, että koiran kiinni saaneet henkilöt ovat oikeudettomasti murhanneet viattoman luontokappaleen. Viaton luontokappalehan se toden totta oli ja koira lopetettiin, siinäpä ne olikin sitten ne faktat, kaiken muun Ankkuri, koiran omistajan ohella on keksinyt omasta päästään. 

Koiran omistaja oli tehnyt poliisille rikosilmoituksen koiran laittomasta lopetuksesta, poliisi on suorittanut asiassa esitutkinnan ja todennut, että asiassa ei ole tapahtunut rikosta (tätä Ankkuri ei ole muistanut mainita sekavissa kirjoituksissaan). Lopetus on tehty yhteisymmärryksessä koiran omistajan kanssa. Blogin kirjoittaja on saanut käsiinsä asiaan liittyvän esitutkintapöytäkirjan, joka julkaistaan lähes kokonaisuudessaan tässä blogissa. Lähes kokonaisuudessaan tarkoittaa sitä, että sivuja, joissa on saman asian toistoa, ei tähän ole laitettu.

On todella hämmentävää, että Ankkuri on kyennyt asiasta nostamaan tällaisen haloon, tietämättä asiasta yhtään mitään muuta, kuin sen, mitä koirastaan välinpitämätön omistaja on hänelle kertonut.  Kovin on mustavalkoiselta pohjalta lähdetty asiaa ruotimaan. Blogin kirjoittaja on myös saanut tietoonsa, että monilla löytöeläinkodeilla, eläinsuojeluyhdistyksillä ja eläinsuojeluvalvojilla on ollut samankaltaisia ongelmia kyseisen "eläintenpelastaja" Ankkurin kanssa. Jos jokin asia ei ole mennyt Ankkurin mieltymyksen mukaan, hän päättää ratkaista tilanteen levittämällä tapahtuneesta oman "oikean" version, tietämättä asioista ja niiden taustoista yhtään mitään ja varsinkaan kun asiat ei hänelle kuulu millään tasolla. Ankkurilla on ollut myös tapana kehitellä omia tarinoitaan mm. löytöeläinten taustoille, saadakseen mustamaalattua eläimen omistajia, kiinniottajia ja muita asiaan liittyneitä henkilöitä. "Eläintenpelastaja" Ankkurin kannattaisi hankkia itselleen vaikka joku kehittävä harrastus esim. posliinimaalaus, eikä häiriköidä monin erilaisin tavoin oikeaa eläinsuojelutyötä tekevien, ammattitaitoisten ihmisten työtä.

Yksi seikka, joka ainakin minua lukijana ihmetyttää varsin suuresti on se, että Ankkurin tarinat karkurit.fi sivustolla muuttuvat lähes päivittäin, joinain päivinä jopa useaan kertaan. Poistetaan tarinoita, keksitään uusia tarinoita vanhojen sijaan. Syö uskottavuutta, ainakin minun silmissäni.

Miten Ankkuri pystyy tuottamaan tuollaista tarinaa, vaikka hän ei ole käsittääkseni koiraa koskaan nähnytkään, saati osallistunut etsintöihin? Missä hän oli silloin kun koiraa etsittiin? Miksi hän ei tullut jakamaan kuolemattomia neuvojaan paikan päälle, silloin kun koira oli kateissa?

Tämän blogin tarkoituksena on antaa kyseiselle, farssiksi muuttuneelle tapahtumalle toinen näkökulma, jotta ihmiset voivat tarkastella asiaa myös toisesta  perspektiivistä.

 

Tässä oiotaan muutama, siis vain muutama täysin virheellinen väite Ankkurin manifestista:

1. "Etsintätiimi oli vaatinut koiran välitöntä tuhkaamista jälkiään peitellääkseen". Eläinlääkärin soittaessa alkuyöstä omistajalle toista kertaa, hän kysyi mitä tehdään ruumiille, tuletteko hakemaan, laitetaanko yhteistuhkaukseen vai omaan tuhkaukseen. Omistaja vastasi näillä sanoin: "Yhteistuhkaukseen. Emmehän me ehtineet edes kiintyä koiraan, kun se oli meillä niin vähän aikaa.

2. Kirjoituksissaan Ankkuri kertoo omistajan ja hänen miesystävänsä etsineen koiraa öisinkin. Miten voi olla mahdollista, että juuri tuolloin kiinnisaamisyönä miesystävään iski niin paha ongelma hämäränäön kanssa, ettei pystynyt ajamaan. Vai oliko se kuitenkin ne kolmiolääkkeet, joita mies oli napsinut selkäkipuunsa? Niin tai näin, jokainen joka aidosti välittää koirastaan, on valmis ajamaan vaikka taksilla vaikka läpi Suomen, jos karkuteillä ollut oma rakas koira, tai mikä tahansa lemmikki, on saatu kiinni. Mutta eipä omistajia paikalla näkynyt eikä häntä voitu sinne pakottaakaan tulemaan.

3. Ankkurin manifestista kopioitu:

"Eläimen siru täytyy tarkistaa, jos eläin nukutetaan sivullisen toimesta! Eri asia on, jos eläin on vaikeasti loukkaantunut ja kärsii.  Tässä tapauksessa sirua ei luettu ja koira lopetettiin, vaikka ei ollut kyse loukkaantumisesta". *Koiran siru luettiin eläinlääkärillä*.

4. "Koirassa ei ollut kuin muutama ulkoloinen ja jalassa mätäpaisema" (mikä se sitten ikinä onkaan) *koira ontui kahta jalkaansa, painoi 17 kiloa . Eli koira oli todella laiha, vaikka söi reilusti ja säännöllisesti kahden viimeisen viikon ajan. Koirassa oli myös sellaisia ulkoloisia, jotka vaativat kontaktin toiseen koiraan tarttuakseen. Koirahan ei karkureissun aikana ollut kontaktissa toisiin koiriin, joten herää epäilys, onko koiralla ollut jo omistajalle tullessaan ulkoloisia...

5. Koskinen* (nimi muutettu) soitti välittömästi omistajalle kun koira oli saatu kiinni ja ilmoitti asiasta, kertoi mihin koira oli menossa ja pyysi omistajaa tulemaan eläinlääkäriin paikan päälle. Omistaja ei ollut kiinnostunut tulemaan paikan päälle. Hämäräsokeus, väsymys, kolmiolääkkeet ja muu bullshit ei käy järkeen. Kuten aiemminkin on sanottu, jokainen, joka välittää rakkaasta lemmikistään olisi valmis ajamaan vaikka läpi Suomen taksilla, jotta pääsisi näkemään lemmikkinsä ja tekemään päätöksiä. Ja varsinkin kun kertomansa mukaan omistaja oli miesyystvänsä kanssa aiemminkin etsinyt koiraa myös öiseen aikaan. Miten tämä yö teki poikkeuksen?

6. Kopioitu suoraan Ankkurin manifestista: "Koiransa lopetuksesta omistaja joutui lukemaan aamulla herättyään Facebookista". Miten voi omistajalle jäädä epäselväksi, että koiran kohdalla on päädytty eutanasiaan, kun a) eläinlääkäri soittaa toisen puhelun kysyäkseen tuhkauksesta (mistä lähtien eläviä eläimiä on tuhkattu?) b) Koskinen*  (nimi muutettu) soitti omistajalle ja pyysi heitä tulemaan paikan päälle, edes sen verran, että tulisi maksamaan eutanasiamaksun (se piti maksaa välittömästi, tuhkauksesta omistajat saivat laskun kotiin), omistaja ei edelleenkään viitsinyt vaivautua paikalle, vaan yksi etsintätiimiläisistä joutui itse maksamaan eutanasiamaksun ja laittoi tekstiviestitse tilinumeronsa omistajalle eutanasiamaksun takaisinmaksua varten. Koskisen* (nimi muutettu) soittaessa omistajalle ja kysyessään maksujärjestelyistä, omistaja kysyi näillä sanoilla "onko se jo lopetettu", johon Koskinen* (nimi muutettu) vastasi, "kyllä, paraikaa on lopetus menossa". Omistaja tyytyi tähän ja sanoi maksavansa maksun "heti huomenna, kun menen nettiin". Ja maksu tuli. Pällimpikin ihminen ymmärtää, että jos puhutaan tuhkauksesta, niin eläin on kuollut. 

7. Kopioitu suoraan Ankkurin manifestista: " Vasta kun koira oli jo kuollut, otti etsintäapua tarjonnut nainen kasvattajaan yhteyttä ja pahoitteli koiran lopettamista". * Kun etsintäapua tarjonnut Koskinen* (nimi muutettu) soitti ihan ensimmäistä kertaa omistajalle, hän kysyi, onko kasvattajaan oltu yhteydessä ja pyydetty apua etsinnöissä. Omistaja oli kertonut, että kasvattajaan on hänen toimestaan oltu yhteydessä, mutta he olivat sanoneet, etteivät tule auttamaan etsinnöissä. Koskinen*(nimi muutettu) soitti kasvattajalle seuraavana päivänä kun koira oli saatu kiinni, se on totta, kertoakseen etsintätiimin perspektiivin tapahtuneeseen. Kasvattaja sanoi Koskiselle* (nimi muutettu), että he olivat sanoneet omistajalle, että ovat valmiita tulemaan avuksi etsinnöissä. Se mikä tässä on totuus, sitä ei tiedä kuin kasvattaja. *

8. Kopioitu suoraan Ankkurin manifestista: "Tiistaina 26. elokuuta Koskinen soitti kello 21:30 omistajan miesystävän puhelimeen. Miesystävä ajoi auton tiensyrjään kuullakseen, mitä asiaa naisella oli" *Hmmmm... Elokuu 26 päivä, melko hämärää ajankohtaa jo, syksy on tuloillaan, mutta niin vain omistajan miesystävä pystyy hämänäköongelmistaan huolimatta ajamaan autoa, jopa niin, että osuu tiensyrjään, eikä aja ojaan.  No onneksi sinä iltana oltiin säästytty selkäkivuilta eikä tarvinnut ottaa kolmiolääkkeitä.* Melkoisia ristiriitaisuuksia "eläinsuojelija" Ankkurin kertomuksissa... Mihin tässä enää voi luottaa? Siis miten tämä nyt meni? Oliko siis jotain hämäränäköongelmia eikä pysty ajamaan hämärässä vai siis niinku mitä?*

9. Ankkuri on myös aikaisemmissaan teksteissään väittänyt, että Koskinen * (nimi muutettu) on kieltänyt omistajaa etsimästä koiraansa...siismitavittua.fi? Millainen mahti ja valta Koskisella* (nimi muutettu) oikein on ihmisiin, että hän pystyisi suullisesti estämään omistajia etsimästä lemmikkejään? Jos lemmikkini katoaisi, ainoat syyt etten etsisi lemmikkiäni olisivat 1. neliraajahalvaus ja hengityskone,  2. olisin vankilassa kiinniotettuna kaltereiden takana vailla  mitään pakenemismahdollisuutta 3. pääni olisi irti. Muistuupa nyt mieleeni joku aika takaperin Vantaalla karannut koira, jota lähdin yhtenä iltana etsimään. Törmäsin sinä iltana koiran omistajaan, joka oli myös luonnollisesti etsimässä koiraansa, kuten jokainen lemmikkiään rakastava omistaja tekee. Omistaja oli siis kaatunut suoraan naamalleen ja siinä tilanteessa koira päässyt karkuun. Naisen kasvot olivat niin mustat ja turvoksissa, että ihmettelin miten hän edes näkee mitään, koska silmät olivat turvonneet lähes kiinni ja särky on ollut varmasti kova. Mutta mitäpä sitä ei tekisi rakkaan lemmikkinsä eteen... Ja jotkut eivät vaivaudu edes tulemaan  katsomaan koiraa, kun se on saatu kiinni, huhhuh!

Tältä kaikelta olisi vältytty, jos koirastaan välinpitämätön omistaja olisi millään vaivautunut tulemaan paikalle eläinlääkärille. Omistajan kuulustelukertomuksesta selviää, että koska Koskinen* (nimi muutettu) ei VAATINUT tulemaan paikalle, niin hän ei mennyt, häntä siis vain PYYDETTIIN tulemaan paikalle. Jos omistaja ei ole halukas tulla katsomaan koiraansa paikan päälle, ei kai häntä voi sinne  pakottaakaan tulemaan…

Jos kaikki olisi mennyt niin kuin Strömsössä, omistaja olisi ensimmäisen puhelun saatuaan lähtenyt välittömästi tulemaan eläinlääkäriin, tullut paikalle ja etsintätiimiläiset olisivat saaneet lähteä koteihinsa nukkumaan ja omistaja olisi ottanut vastuun jatkosta. Mutta ehei, kun ei kiinnostanut, niin ei kiinnostanut. Ja se, että omistaja vastaa unen pöppörössä puhelimeen kesken unien, saattaa pitää paikkaansa, mutta kyllä sitä nyt normaali ihminen herää muutamassa minuutissa ja alkaa ymmärtää puhetta. Ja varsinkin kun kaikki neljä puhelua soitettiin noin kahden tunnin sisällä. Eli onko omistaja vaan mennyt tyytyväisenä takaisin nukkumaan, kun on saanut vastuun sälytettyä pois itseltään ja yhden taakan harteiltaan?

Omistajathan olivat jossain vaiheessa kesken karkureissun sanoneet Koskiselle* (nimi muutettu) että he olivat kiinnostuneita antamaan kodin silloin kotia etsivälle 5,5-vuotiaalle valkoiselle paimenelle, ”koska Wiliä tuskin kiinni saadaan, kun se on niin arka”. Eli heille silloinen, karkuteillä ollut koira, Wili, ei ollut minkään muun kuin 750 euron arvoinen taloudellinen menetys. Koirahan oli jo lähtökohtaisesti erittäin arka, vuoden asunut ”kasvattajan” luona, joka on syystä tai toisesta Kennelliiton langettamassa rekisteröintikiellossa. Yleisesti on tiedossa, että ko. ”kasvattajalta” tulee arkoja ja heikon hermorakenteen omaavia koiria, joiden kanssa omistajat ovat pulassa ennemmin tai myöhemmin, kun arkuus muuttuu pelkoaggressiivisuudeksi. Enkä siis halua yleistää, että kaikki, mutta valitettavan iso osa.  Ja korostetaan nyt vielä sitäkin, että koiran taustoilla ei tässä merkityksessä ollut mitään tekemistä päätöksen kanssa, siis, että mistä koira on peräisin, vaan sillä oli merkitystä, että koira oli jo omistajankin kertoman mukaan alunperinkin erittäin arka ja kavahti ihmiskontaktia. Tiedoksi vielä sellainen seikka, millä ei kylläkään ole mitään tekemistä tapahtuneen kanssa, mutta omistaja kertoi Koskiselle*(nimi muutettu) ostaneensa koiran sipoolaisen huoltoaseman pihalta Boris-nimiseltä mieheltä. Näin omistaja kertoi, kun Koskinen* (nimi muutettu) kysyi, että eikö hälytyskellot soineet yhtään, kun kävitte koiraa katsomassa kasvattajan luona, eikö koira ollut siellä jo arka ja oliko tilat asianmukaiset. Asianomistajallahan on totuudessa pysymisvelvollisuus kuulustelussa, ja omistaja on kertonut, että koira tuotiin hänelle kotiin. Eli sekään ei pidä paikkaansa. Poliisille omistaja siis kertoo, että koira tuotiin hänelle kotiin, mutta Koskiselle * (nimi muutettu) hän kertoi, että koira oli haettu läheiseltä huoltoasemalta. Puhelu, jonka omistajan miesystävä ja omistaja kävivät Koskisen* (nimi muutettu) kanssa, on nauhoitettu ja saatavilla. Siitä selviää paljon muitakin seikkoja… Ja se, että ”eläinsuojelija” Ankkuri kyseenalaistaa puhelun oikeellisuuden eli hän epäilee, että nauhoitetta on käsitelty, on taas niitä väitteitä, ettei voi kuin nauraa, ääneen ja kovaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään murhatutkimus, jossa todistusaineistoa kukaan jaksaisi (saati tässä tapauksessa edes osaisi) kopeloida.

”Eläinsuojelija” Ankkurihan on myös kirjoittanut, että ”Vastahankittu koira karkaa tilaisuuden tullen”… Ööö millä perusteella? Normaali, aikuinen kodinvaihtaja saattaa olla uudessa paikassa alkuun varautunut, mutta ei arka eikä pelokas. Koira, joka on elänyt tasapainoisessa ja turvallisessa ympäristössä elämänsä alkutaipaleen, ei ole arka eikä pelokas. Toki perintötekijöilläkin on merkityksensä.

Naurattaa myös Ankkurin lause ”Sen lisäksi, että soittaja halusi estää koiran kotiinpääsyn, hän väitti koirani villiintyneen karkumatkalla niin pahasti, että se tarvitsisi ainakin vuoden ajan psykiatrista hoitoa”. Ei hitto, miten kukaan pystyy määrittelemään mitä hoitoa koira tarvitsee ja kuinka pitkään, eikä KUKAAN koirien, tai ylipäätänsä eläinten kanssa tekemisissä oleva ihminen käytä eläinten kanssa sanaa ”psykiatrinen hoito”. Se kenelle tässä tapauksessa voi suositella psykiatrista hoitoa, on nimeltä mainitsematon ”eläinsuojelija” satutäti…

Summa summarum, järkevät ja ajattelevat ihmiset miettivät ja punnitsevat asioita ja ennen kaikkea tarkistavat tarinoiden faktat, ennen kuin lähtevät hysteerisesti jakamaan tarinoita ympäri nettiä ja kommentoimaan ja spekuloimaan asiaa. Harkintaa ihmiset, harkintaa! Ei ole ensimmäinen kerta, kun paskaa ropisee niskaan vain ja ainoastaan sen vuoksi, että ihmiset eivät kyseenalaista mitään, vaan sokeasti uskovat kaikki lukemansa ja tekevät omat johtopäätöksensä. Jos se on netissä, sen on oltava totta. OR NOT!

Tulevaisuudessa suosittelen ihmisiä lämpimästi harkitsemaan kaksi kertaa, ennen kuin klikkaa ”jaa/share”-painiketta. Oletko itse ollut paikalle? Onko sinulla riittävästi tietoa asiassa? Voiko tämä asia todella olla näin mustavalkoinen? Kannattaisiko harkita ja kyseenalaistaa tätä tarinaa?

Liitteinä on poliisin suorittaman esitutkinnan pöytäkirjat. Tutkinnassahan tosiaan todettiin, että asiassa ei ole tapahtunut rikosta.

Mutta tässä nyt tämän mustavalkoisen tapahtuman toinen puoli, toisesta perspektiivistä.

Love and peace

Lopuksi haluan vielä välittää sydämelliset ja suuret kiitokset etsintäporukalta ”eläinsuojelija” Ankkurille ja heille muille, joilla ei ole mitään kosketuspintaa asiassa, ja jotka ovat hysteerisesti ottaneet asiakseen jakaa ja spekuloida asialla, mm. täysin suuri tuntemattomuus Elisa Kissa-Önberg, Leena Ketokunnas ja monet muut. Kiitos teille, tämän vuoksi yksikään etsintätiimistä (n. 15 hlöä) ei aio enää jatkossa laittaa tikkuakaan ristiin kadonneiden lemmikkien löytämisen eteen, ei ainakaan vieraiden lemmikkien, ei ainakaan ihan hetkeen. Ottaen kuitenkin huomioon, että etsintäporukassa on ollut parhaimmillaan n. 15 sitoutunutta henkilöä, joilla on vuosien ja taas vuosien kokemus ja ammattitaito etsintäkoirien käytöstä, karkureiden kiinniottamisesta, etsinnästä ja eläinsuojelusta. Olette toiminnallanne saaneet torpattua auttamisenhalun tältä porukalta WELL DONE LADIES, WELL DONE! Ai niin, kuinka monella on tiedossa, että etsintätiimissähän oli kiinnisaamisiltana 5 henkilöä, joiden yhteisellä ”päätöksellä” päädyttiin eutanasiaan, mutta kaikki tämä paska on kaatunut etsintätiimissä vain kahden henkilön niskaan, miksi? Kaikki ovat ihan yhtä syyllisiä, ei kun siis syyttömiä, tapahtuneeseen. Hyvää ja tarkkaa tietoa ”eläinsuojelija” Ankkuri taas jakaa, pisteet jälleen sinne.

 Tekstissä esiintyvän Koskinen* (nimi muutettu) taustalla on 3 eri henkilöä, joiden nimiä ei julkaista. "Koskinen* (nimi muutettu)-käsite on luvatta lainattu Karkurit-sivustolta, koska kirjoittajan oma mielikuvitus ei riittänyt uuden nimen keksimiseen.